| Purjekone hinataan ilmaan yleensä lentokoneella n.
500 metrin korkeuteen, josta jatketaan korkeuksiin nousevien
ilmavirtojen mukana. Paras säätyyppi purjelentoon olisi tyyni aurinkoinen ilma ja taivaalla paljon
korkeita cumulus-pilviä. Purjelento on termiikkien etsimistä. Niitä ei näe, mutta niitä löytyy yleensä
pilviä ja maastoa tarkkailemalla. Kun termiikki löytyy, purjekone alkaa nousta
ja termiikkiin jäädään yleensä kaartamaan kunnes ollaan riittävän korkealla tai
nousu lakkaa. Nousunopeus on tyypillisesti 0 - 5 m/s. Jos lentäjän taidot ja jaksaminen riittävät, hyvänä
päivänä lento voi kestää useita tunteja. Täyspilvisellä ilmalla lennon
pituudeksi jää noin 10 minuuttia, koska auringon lämmöstä johtuvaa termiikkiä ei esiinny.
Matkalennolla kilometrejä voi
kertyä satoja päivän aikana. Purjelentokoneella on rikottu Suomessakin 1000 km
matka. Purjekoneella voi laskeutua turvallisesti pellolle, mikäli keli huononee
matkan aikana. Suomessa voi normaalioloissa ilman pilvilentokelpuutustakin
päästä joskus jopa 2,5 km korkeuteen. Aaltotuulien avulla vuoristossa, kuten
Ruotsin Kebnekaisella, voi päästä useiden kilometrien korkeuteen.
Arjen huolista pääsee taivaalla täysin eroon ja maailmaan saa uudenlaisen
perspektiivin ylhäältä katsoen. Lennolla voi käyttää hyväksi nykyajan
teknologiaa suunnistamisessa ja optimaalisen lentonopeuden löytämiseksi.
Toisaalta purjekoneessa voi myös vain istua mukavasti ja katsella maisemia.
Erilaisia purjelentokilpailuja järjestetään Suomessa kesän aikana useita. Ne
kestävät yleensä vähintään viikon, joka päivä kilpailijoille annetaan uusi lentotehtävä.
Kilpatehtävä voi olla esimerkiksi nopeuskilpailu ennalta määrätyllä reitillä.
Kilpailun voittaja
ratkeaa lentopäivinä kertyneiden yhteispisteiden mukaan.
Myös maaliinlaskukilpailuja järjestetään, johon voivat osallistua muutkin
kuin matkalentäjät. Tällöin yritetään laskeutua mahdollisimman tarkasti tiettyyn
paikkaan.
Suurin osa purjelentäjistä lentää kuitenkin vain omaksi iloksi, ei
kilpailemisen vuoksi.
 |
